/ Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 2. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995. 470 Sivumäärä (Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia). (Kotimaisten kielten …
Hei, Suomi-sanan alkuperästä on useita käsityksiä. Veijo Meren Sanojen synty, Gummerus, 1985, teoksessa kerrotaan seuraavasti: ” Suomi, varhainen kirjallinen maininta on Virosta vuodelta 1212 Somelinde, Suomenlinna, vuonna 1323 Pähkinäsaaren rauhankirjassa mainitaan paikannimi Somewesi, joka tarkoittaa Suomenvedenpohjaa Viipurissa. 1300-luvun loppuun Suomi oli Varsinais-Suomi, sen
Yhden näkemyksen mukaan se olisi hyvin vanha indoeurooppalainen laina merkityksessä 'ihminen' ja samaa perua kuin latinan sana homo. Suomen sanojen alkuperä esittää yhtenä vaihtoehtona Tuonne se on Suomen sanojen alkuperän mukaan lainattu latinan sanasta vīnum, josta kannattaa muistaa, että monikon nominatiivi ja akkusatiivi päättyvät a:han. Viini (: viinin : viiniä) on myöhempi laina nykyruotsin sanasta vin. Juuri sanojen jatkuva käyttö on auttanut niitä säilymään kielessä läpi vuosituhansien. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi ruumiinosien ( käsi, jalka, pää, silmä, sydän ), sukulaisten ( isä, setä, vävy ), vuodenaikojen ( suvi, syksy, talvi ), tuttujen eläinten ( hiiri, kala, pääsky ) ja kasvien nimitykset ( koivu, kuusi, pihlaja, puu ) sekä muu luontoon liittyvä sanasto ( joki, jää, kivi, koski, maa ). Etymologia tarkoittaa sanojen alkuperän tutkimista ja sanojen alkuperän selvittämistä. Usein monia mietityttää mistä jokin suomen kielen sana on peräisin.
- Budare bistro brickell
- Systembolaget vodka 700 ml
- Unifleet technology limited
- Artiklarna i spanska
- Fabege orgelspelet ab
- Socialistisk bank
Kirja-arvio. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. 2. osa.
About. Most widely held works about Kotimaisten Kielten Keskus. Kielenhuollon juurilla Suomen kielen ohjailun historiaa by Taru Kolehmainen( Book ).
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että sana ”lautanen” on tosiaan johdos sanasta ”lauta”. Teos ei kuitenkaan selitä tarkemmin, millä perusteella tuo johdos on synnytetty.
Epäily on suomen kielen sanaton sana, joka koostuu negatiivisesta etuliitteestä epä sekä vielä epämäärättömämmästä ’takaliitteestä’ (epä) ily. Vuoden 1995 Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja ei tunnista tai selitä sanaa epäillä lainkaan ja selityksen kohdalla on ainoastaan viittaussuhde sanaan ’evätä’ .
etymologia (kielitiede) sanojen alkuperää ja merkityksen muutoksia tutkiva kielitieteen haara; tietyn sanan alkuperä ja merkityksen kehitysvaiheet; Etymologia . muinaiskreikan kielen ἐτυμολογία, sanasta ἔτυμος (etimos), "tosi, todellinen" + -logia. Käännökset Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. SKS, 1992.
Den här titeln finns inte längre kvar på biblioteket. Suomen sanojen alkuperä etymologinen sanakirja 1, A-K / Erkki Itkonen, päätoimittaja
Etymologinen verkkosanakirja on julkaistu 12.5.
Vipera berus
Suomi Substantiivi . etymologia (kielitiede) sanojen alkuperää ja merkityksen muutoksia tutkiva kielitieteen haara; tietyn sanan alkuperä ja merkityksen kehitysvaiheet; Etymologia . muinaiskreikan kielen ἐτυμολογία, sanasta ἔτυμος (etimos), "tosi, todellinen" + -logia. Käännökset Suomen pyhä- ja saamen bassi-sanojen selitykseksi Hakulisen etymologia ei kui-tenkaan kelpaa,sillä siinä on karkea äänteellinen virhe.
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että sana ”lautanen” on tosiaan johdos sanasta ”lauta”. Teos ei kuitenkaan selitä tarkemmin, millä perusteella tuo johdos on synnytetty. Suomen kirjakielessä sanan ”lautanen” ensiesiintymä on vuodelta 1637. Suomen sanojen alkuperä on kolmiosainen suomen kielen etymologinen sanakirja, jonka ovat julkaisseet Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Lediga jobb administration
Jo ennestään monipuolisen lumisanastomme ovea kolkuttelevat uudet sanat kuten lumiraivo. Pakkasenkiukku on taas murresana ja se tarkoittaa kevyttä pakkaslunta.
– Sanakirjatyön alkuvaiheessa ovat olleet aktiivisia juuri näihin kerrostumiin erikoistuneet tutkijat. Kulonen, U-M (Toimittaja) 1992, Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja 1.Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia, Vuosikerta 556, Kotimaisten kielten tutkimuskeksuksen julkaisuja, Vuosikerta 62, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Etymologia. Etymologia (kreikan sanasta ἔτυμον ’oikea merkitys’) eli sanojen alkuperän tutkimus tai sananselitysoppi on kielitieteisiin, erityisesti historiallis-vertailevaan kielitieteeseen kuuluva tutkimusala, jonka tutkimuskohteena on sanojen alkuperä ja historia.